Yritysvastuulainsäädäntö: Mitä siitä tulisi tietää?
Yritysvastuu on noussut keskeiseksi keskustelunaiheeksi yritysmaailmassa viime vuosina. Yritysvastuu voidaan käsitteenä määritellä monella eri tavalla, mutta yksinkertaisimmillaan se tarkoittaa yritysten vastuuta toimiensa taloudellisista, sosiaalisista ja ekologisista vaikutuksista ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Yhä useampi yritys tiedostaa vastuunsa yhteiskuntaa ja ympäristöä kohtaan.
CSRD (Corporate Sustainability and Reporting Directive) on Euroopan unionin uusi kestävyysraportointidirektiivi, joka on suunniteltu parantamaan yritysten läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta ja luomaan yhtenäiset raportointistandardit EU:n tasolla.
CSRD on tarkoitus ottaa käyttöön kaikissa EU-maissa vuoden 2024 alussa.
CSRD korvaa nykyisen EU:n ei-taloudellisen tiedon raportointi (Non-Financial Reporting Directive NFRD) -direktiivin. Uusi direktiivi tuo mukanaan laajennettuja raportointivaatimuksia, toiminnan laajempaa läpinäkyvyyttä ja yhtenäisempiä raportointistandardeja yritysten vastuullisuuden osalta.
Euroopan komissio julkaisi kesäkuussa 2023 asetusluonnoksen standardeista (European Sustainability Reporting Standards, ESRS), joiden perusteella yritysten tulee raportoida kestävyysvaikutuksistaan. Standardit tulevat perustumaan CSRD-direktiiviin. Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut syksylle 2023 hallituksen esitystä, jolla kestävyysraportointidirektiivi saatetaan voimaan kansallisesti. Tämä toteutetaan ensisijaisesti täydentämällä kirjanpitolakia ja tilintarkastuslakia.
Mikä muuttuu?
CSRD laajentaa vastuullisuusraportoinnin soveltamisalaa verrattuna aiempaan NFRD-direktiiviin. Se tulee koskettamaan porrastetusti laajempaa osaa yrityksistä. Raportointivelvoite koskee alkuun NFRD-direktiivin alaisia yhtiöitä: suuria, yleisen edun kannalta merkittäviä yhtiöitä (listayhtiöitä, luottolaitoksia ja vakuutusyhtiöitä), joiden henkilömäärä tilikauden aikana oli yli 500 henkeä, yhtiön liikevaihto yli 40 miljoonaa euroa tai tase 20 miljoonaa euroa. Ensimmäiset raportit tulee julkaista vuonna 2025 vuoden 2024 tiedoilla.
2025 mukaan tulevat yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavista ehdoista:
- Työllistävät vähintään 250 työntekijää
- Vähintään 40 miljoonan euron liikevaihto
- Vähintään 20 miljoonan euron tase
- Kolmannessa vaiheessa direktiiviä sovelletaan kaikkiin pörssilistattuihin yrityksiin. Ensimmäiset raportit julkaistaan vuonna 2027 vuoden 2026 tiedoilla.
CSRD tulee yhdenmukaistamaan raportointistandardeja. Komissio tulee kehittämään EU-tason raportointistandardit, jotka perustuvat nykyisiin kansainvälisiin kestävän kehityksen raportointikehyksiin, kuten GRI (Global Reporting Initiative) ja IFRS (nternational Financial Reporting Standards). Tämä varmistaa vertailukelpoisen raportoinnin yritysten välillä.
CSRD edistää digitaalista raportointia. Yritysten tulee raportoida vastuullisuustiedot standardoituna tietona ja julkaista ne digitaalisesti. Tavoitteena on luoda yksi digitaalinen tietokanta. Lisäksi vastuullisuusraportti tulee sisällyttää osaksi hallituksen toimintakertomusta ja raportti tulee varmentaa ulkoisesti.
Tuleeko tähän reagoida?
On tärkeää, että suomalaiset yritykset seuraavat aktiivisesti CSRD:n etenemistä ja sen vaikutuksia, sekä valmistautuvat muutoksiin ajoissa. Yritysvastuulainsäädännön kehitys tarjoaa yrityksille mahdollisuuden parantaa toimintansa läpinäkyvyyttä, vastuullisuutta ja mainetta. Se kannustaa yrityksiä ottamaan liiketoimintapäätöksissään huomioon laajemmat vaikutukset, kuten ympäristövaikutukset, ihmisoikeudet ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden. Lisäksi lainsäädäntö luo kannustimia yrityksille panostaa kestävään innovaatiotoimintaan ja löytää uusia tapoja toimia vastuullisemmin.
Huomionarvoista on tutustua kaksoisolennaisuuden (double materiality) käsitteeseen, joka toimii vastuullisuusraportoinnin ohjenuorana.
Kaksoisolennaisuus korostaa, että vastuullisuusraportoinnissa ei riitä pelkästään raportoida yrityksen vaikutuksia yhteiskuntaan ja ympäristöön, vaan myös ottaa huomioon, miten yhteiskunnan ja ympäristön muutokset vaikuttavat yritykseen. Käsite on syytä muistaa valmistautuessa raportointiin.
Vaikka raportointivelvollisuus ei vielä koskisi yritystäsi suoraan, on valmistelu hyvä aloittaa ajoissa. Yrityksen kokoluokasta riippuen saattaa raportointivelvollisuus muodostua mm. alihankintaketjun kautta. Raportointivelvollisuus tulee kasvattamaan odotuksia vastuullisuudesta ja toiminnan läpinäkyvyydestä kuluttajien, yritysten ja sen työntekijöiden, rahoittajien kuin omistajien suunnalta.