EU:n ilmastotoimet luovat kysyntää uusille ratkaisuille

EU:n tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2050 mennessä. Tämä edellyttää uusien teknologioiden ja tuotteiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Samalla EU-instituutiot ovat hyvin merkittäviä tutkimus- ja investointirahoittajia. Suomalaisten yritysten kannattaa aktiivisesti tarttua näihin rahoitusmahdollisuuksiin ja tarjota omia ratkaisujaan.

EU-rahoitus on suuri mahdollisuus Suomelle – mutta rahoitusta voi saada vain hakemalla

EU-rahoitusta on tarjolla eri kokoisille ja eri toimialojen yrityksille. Hakujen yksityiskohdat ratkaisevat, millaisten toimijoiden menestymismahdollisuudet ovat parhaat. Myös tutkimuslaitokset sekä julkisen ja kolmannen sektorin toimijat voivat hakea EU-rahoitusta.

Hakemuksella on parhaat mahdollisuudet menestyä, kun sen valmistelu aloitetaan hyvissä ajoin, hakemuksen valmistelijoilla on kokemusta EU-rahoituksesta ja hakemus vastaa kattavasti haun tavoitteita. Toisaalta on niinkin, että jos hakemuksia ei tee, ei rahoitustakaan saa.

Jos ei hae, ei rahoitustakaan saa.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti Suomi pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan EU-ohjelmiin ja hyödyntämään EU-rahoitusta. Jos omat voimat eivät tunnu riittävän, pääsee alkuun esimerkiksi ottamalla yhteyttä Business Finlandin EU-rahoitusneuvontaan.

Rahoitusta puhtaan siirtymän hankkeisiin

EU-rahoitusvälineitä, -hakuja ja -säädöksiä on paljon, mutta niitä suunnataan koordinoidusti unionin strategisiin painopistealueisiin. Ilmastonmuutoksen torjunta ja sen kanssa käsi kädessä kulkeva digitalisaatio ovat kaikkien EU:n rahoitusvälineiden läpileikkaavia teemoja.

Puhdasta kasvua haettaessa TKI-toiminnalla on keskeinen rooli. EU tarjoaa rahoitusta koko innovaation kaareen: tutkimukseen ja kehitykseen, kaupallistamiseen ja investointeihin. Horisontti Eurooppa on keskeisin TKI-toiminnan rahoituksen ohjelma. Se rakentaa kansainvälistä innovaatioyhteistyötä tavalla, johon kansallinen rahoitus ei yksin kykene. Suomen on tärkeää olla mukana voittavissa konsortioissa ja parantaa osaamistaan ja jalansijaa eurooppalaisissa arvoketjuissa.

Vihreiden ratkaisujen kaupallistamista ja skaalausta puolestaan tukevat Innovaatiorahasto ja LIFE-ohjelma. Suomella on jo vahva osaaminen esimerkiksi uusiutuvan energian sekä biotalouden innovaatioiden aloilla. EU-rahoituksen tarjoama vipuvoima kannattaa hyödyntää vahvistamaan ja laajentamaan tätä osaamista entisestään, sekä saattamaan tuotteita markkinoille.

EU-rahoituksen tarjoama vipuvoima kannattaa hyödyntää vahvistamaan ja laajentamaan suomalaisten yritysten osaamista entisestään.

EU:n markkinaehtoiset rahoitusinstrumentit alleen kokoava InvestEU tarjoaa rahoitusta ja takuita kestäville investoinneille. Tämä tarjoaa merkittäviä skaalaamisen ja tuotannon kehittämisen mahdollisuuksia kaiken kokoisille yrityksille.

EU-rahoituksen suuntaamiseen vaikuttavat useat eri strategiat ja lainsäädäntökokonaisuudet

EU:n vihreää siirtymää ja samalla talous- ja teollisuuspolitiikkaa ohjaa jo kolmen vuoden ajan toteutettu Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, tuttavallisemmin Green Deal. Sen tavoitteena on talous, joka nojaa vähähiilisiin sekä kiertotaloutta ja luonnon monimuotoisuutta edistäviin ratkaisuihin.

Vuonna 2021 EU:ssa sovittiin tarkemmin ilmastotavoitteita EU:n ilmastolakia koskeneiden neuvotteluiden yhteydessä. Komissio esitteli kesäkuussa 2021 niin sanotun 55-valmiuspaketin, eli Fit for 55 -paketin, joka sisälsi joukon ehdotuksia, joilla päivitetään EU:n lainsäädäntöä vastaamaan ilmastotavoitteita. Sen mukaan EU:n tulee pienentää kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 % vuoteen 2030 mennessä.

Toukokuussa 2022 käynnistetty RePowerEU-suunnitelma on puolestaan EU:n vastaus Venäjän Ukrainassa käymän hyökkäyssodan vaikutuksiin energiamarkkinoilla. Paketti pitää sisällään muun muassa uusiutuvan energian investointien edistämistä. Tänä keväänä komissio julkaisi vihreän kehityksen ohjelman teollisuussuunnitelman, jossa EU:n hiilineutraali teollisuus nostetaan kehityksen kärkeen. Komissio antoi maaliskuussa myös ehdotuksen nettonolla-asetukseksi, jossa muun muassa nimetään energiateknologioita, joiden valmistusta EU-alueella erityisesti edistetään.

Muita keskeisiä tuoreita aloitteita ovat esimerkiksi EU:n biodiversiteettistrategia vuodelle 2030 (toukokuu 2020) sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen strategia (helmikuu 2021).

Ota yhteyttä EU-rahoitusneuvontaan

Juho Korteniemi, teollisuusneuvos, Työ- ja elinkeinoministeriö
Emmi Nahi, EU-rahoitusasiantuntija, Business Finland