Innovatiivisten kasvuyritysten joukko luotsaa Suomea kohti vahvempaa tulevaisuutta
Kasvuyritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on kiistaton. Voidaan perustellusti sanoa, että kasvuhakuiset yritykset estävät kansantaloutta näivettymästä elinvoimaisuudellaan ja riskinotollaan. Julkinen rahoitus täydentää yksityistä rahoitusta jakamalla riskiä ja vivuttamalla rahoitusta kapeikkoalueille.
Nuoret aikaisen vaiheen kasvuyritykset ovat tärkeässä roolissa työllisyyden, arvonlisän, innovaatioiden ja tuottavuuden kehityksessä. Sama pätee myös keskisuuriin kasvuyrityksiin. Vaikka keskisuuria yrityksiä on vain prosentti Suomen kaikista yrityksistä, vastaavat ne lähes neljänneksen suomalaisten yritysten liikevaihdosta ja yli 20 prosenttia yksityisen sektorin työpaikoista.
Yksityisten markkinoiden tehtävä on nyt sekä tulevaisuudessa vastata yritysten rahoitustarpeisiin. Julkinen rahoitus puolestaan täydentää kokonaisuutta jakamalla riskiä ja tilkitsemällä rahoituksen aukkopaikkoja. Sama työnjako pätee myös kasvuyritysten rahoituksessa. Kun markkina toimii hyvin, julkisen toimijan tulee arvioida olemassaolonsa oikeutus, ja tarvittaessa vetäytyä markkinasta.
EU-rahoitus monipuolistaa yksityisen sektorin rahoituksen tarjontaa riskipitoisiin kasvuyrityksiin. EU:n markkinaehtoinen rahoitus voi parhaimmillaan vähentää myös kansallisten tukien määrää. Osaltaan EU-rahoituksella voidaan lääkitä myös suhdanteiden ja kriisien aikana kasaantuvaa rahoitusvajetta.
Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) toimii mahdollistajana Suomen yritysrahoituskentässä
TEM:n hallinnonalan toimijoiden tehtävänä on varmistaa yritysrahoitusjärjestelmän kilpailukyky jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä (mm. suhdanteet) ja yritysten eri kehitysvaiheissa. Tehtävä on haasteellinen. Viimeiset vuodet ovat olleet siirtymää kriisistä kriisiin. Samanaikaisesti on tärkeää varmistaa se, että julkinen rahoitus ei syrjäytä yksityistä rahoitusta. Julkinen rahoitus ei myöskään saa vääristää yritysten välistä kilpailua. Tämä pätee sekä kansalliseen että EU:n rahoitukseen.
Ministeriön näkökulmasta on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyistä suurempi osa yrityksistä löytäisivät tiensä kasvupolulle. Syksyn 2022 Pk-yritysbarometrin mukaan voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä oli Suomessa seitsemän prosenttia pk-yrityksistä. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten joukon pitäisi olla huomattavasti suurempi.
Ministeriön näkökulmasta on syytä kiinnittää huomiota myös siihen, että nykyistä suurempi osa yrityksistä löytäisivät tiensä kasvupolulle.
Aikaisen vaiheen kasvuyritysten rahoitusmarkkina toimii hyvin. Tuoreeltaan on sen sijaan esitetty, että rahoituksen saatavuus olisi keskisuurten yritysten joukossa varsin keskeinen kasvua rajoittava tekijä. TEM:ssä valmistellaan parhaillaan Keskisuurten yritysten toimintaedellytyksiä parantavaa strategiaa, jossa pohditaan syötteitä myös tulevaan hallitusohjelmaan. Strategiassa pureudutaan varmasti myös rahoituksen haasteisiin.
EU markkinaehtoisena riskinjakajana
Suomalaisten kasvuyritysten rahoitusmarkkina on kehittynyt viime vuosina varsin suotuisasti. Aikaisen kasvuvaiheen yritysten rahoituksen määrä on kaksinkertaistunut muutamassa vuodessa. Myös koronavuosista selvittiin varsin mainiosti. EU:n tarjoama rahoitus on ollut tässä keskeisessä roolissa. EU:n takaustuotteet ja pääomasijoitukset helpottavat erityisesti korkean riskin rahoitusta.
Myös TEM-toimijoilla on ollut keskeinen rooli EU-rahoituksen välittäjänä. Esimerkiksi Tesin hallinnoimien kahden EU:n suorasijoitusohjelman kautta ohjataan kasvuyrityksiin 400 miljoonan euron sijoitukset. Finnveran lanseeraama Pk-takaustuote puolestaan mahdollistaa noin miljardin euron vastavakuudettomat lainat yli kolme vuotta toimineille pk-yrityksille. Finnveralla on lisäksi suunnitelmissa lainaohjelma yritysten digitalisaatio- ja ilmastohankkeisiin. Myös Ilmastorahasto tulee lähivuosina hyödyntämään EU-rahoitusta monipuolisesti.
EU:n takaustuotteet ja pääomasijoitukset helpottavat erityisesti korkean riskin rahoitusta.
EU:n rahoitus kohdistuu siten jatkossa yhä enenevässä määrin vihreää siirtymään useimmilla yhteiskunnan osa-alueella, kuten energiatuotannossa, teollisuudessa, ruuantuotannossa ja luonnon monimuotoisuuden suojelemisessa. Suomen näkökulmasta myös EU:n aikaisen vaiheen deep-tech yrityksille tarjoamat rahoitusvaihtoehdot luovat erittäin kiinnostavia mahdollisuuksia.
Markkinaehtoiset EU-tuotteet
Markkinaehtoisten EU-tuotteiden tarjonta on kasvanut tasaisesti vuodesta 2015, jolloin Euroopan strategisten investointien rahasto (ESIR) käynnistettiin. Suomi hyödynsi tätä vuonna 2020 päättynyttä ohjelmaa varsin tehokkaasti. Suomen kahden miljardin nettosaanto mahdollisti kahdeksan miljardin investointien rahoituksen. Näistä investoinneista merkittävä osa toteutettiin kasvuyrityksissä.
Vuonna 2021 käynnistynyt InvestEU-ohjelma soveltuu edeltäjänsä (ESIR) tavoin suomalaisten kasvuyritysten tarpeisiin hyvin. Ohjelmien mahdollisuuksien tehokas hyödyntäminen vaatii kuitenkin entistä enemmän mielikuvitusta ja aktiivista otetta erityisesti julkisilta toimijoilta. Esimerkkinä uusista avauksista käy TEM:n ja ympäristöministeriön yhteinen ponnistus pk-yritysten, kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden rahoittamiseksi. Tällä vuoden 2023 alussa käynnistyvällä takausohjelmalla edistetään investointeja puhtaan teknologian ratkaisuihin.
InvestEU-ohjelma soveltuu edeltäjänsä (ESIR) tavoin suomalaisten kasvuyritysten tarpeisiin hyvin.
Julkisten toimijoiden roolia ja markkinoiden puutteita yritysten elinkaaren eri vaiheissa tulee arvioida säännöllisesti ja kriittisesti. Esimerkiksi Tesin rooli pääomasijoitusmarkkinoiden kehittäjänä arvioidaan perusteellisesti kevään 2023 kuluessa. Myös Finnveran kokonaisvaltainen evaluaatio toteutetaan lähiaikoina. Parhaillaan arvioidaan myös yliopistojen ja tutkimuslaitosten hankkeiden ja deep-tech yritysten aikaisen vaiheen rahoituksen toimivuutta Suomessa.
EU-rahoitusneuvontapalvelua ylläpitää Business Finland työ- ja elinkeinoministeriön ohjauksessa.